11. Yksilö kehittyy geenien yhteistyön ja ympäristön vaikutuksen tuloksena

Tärkeimpiä asioita:
-Jo muutamasta alleeliparista voi muodostaa useita erilaisia ominaisuusyhdistelmiä
-homotsygoottinen yksilö synnyttää vain yhdenlaisia jälkeläisiä, heterotsygoottinen puolestaan neljää erilaista
-F2-polven jälkeläisten lukusuhde perustuu siihen, että vastinkromosomit asettuvat meioosissa sattumanvaraisesti : kun yksilö on molempien ominaisuuksien suhteen heterotsygoottinen, kahdessa eri kromosomissa olevista alleelipareista syntyy neljänlaisia sukusoluja 
-Ihmisen ihonväri perustuu monen alleeliparin yhteisvaikutukseen: polygeeninen ominaisuus
-Geenit toimivat yhdessä säädellen toinen toisiaan. Geenien toimintaan vaikuttaa usein myös ympäristö, ja esimerkiksi lämpötila ja hormonit voivat aktivoida geenejä.
-Nykyinen evoluutioteoria perustuu monien tieteenalojen tutkimukseen ja on siksi saanut nimekseen synteettinen evoluutioteoria. Sen perustana on populaatio ja sen muutokset
-Populaation geneettinen monimuotoisuus ilmenee yksilöiden erilaisissa rakenteissa, elintoiminnoissa ja käyttäytymisessä


Käsitteitä
Mendelistinen rekombinaatio: Alleelien uudelleenjärjestäytymistä (dihybridiristeytyksessä syntyy F2 polvessa uusia ominaisuusyhdistelmiä)
Tekijäinvaihdunta eli crossing over: kahdentuneet vastinkromosomit asettuvat rinnakkain meioosissa, niiden sisarkromatidit menevät ristikkäin ja syntyy kiasmoja. Silloin vastinkromosomit vaihtavat osia keskenään ja näissä osissa olevat alleelit siirtyvät toiseen vastinkromosomiin. Perimältään tämä merkitsee uusien sukusolujen syntymistä.
Geneettinen rekombinaatio: tämän seurauksena suvullisesti lisääntyvien eliölajien yksilöt ovat perimältään ja fenotyypiltään erilaisia.

Tomaatilla sen väriin ja kasvuun vaikuttavat geenitn lokukset sijaitsevat samassa kromosomissa.Punainen dominoi keltaista, ja pitkäkasvuisuus lyhytkasvuisuutta. Yleensä F1- polven yksilöt tuottaa näiden ominaisuuksien suhteen vain kahdenlaisia sukusoluja. Kuitenkin keltaista ja pitkäkasvuisia yksilöitä voi syntyä, koska meioosissa alleelit voivat vaihtaa paikkaa keskenään.

crossing over

Tehtävä 1. a) voi syntyä 4 erilaista: AB, ab, Ab, aB

b)AA,aa,Aa, BB,Bb,bb, CC,Cc,cc

10. Sukupuoli vaikuttaa joidenkin ominaisuuksien periytymiseen

Tärkeimmät asiat:
-ihmisellä mies on XY-tyyppiä ja nainen XX-tyyppiä, siittiössä oleva sukupuolikromosomi määrää jälkeläisen sukupuolen
-myös ympäristö voi määrätä sukupuolen, esimerkiksi kilpikonnilla. Kun kilpikonna munii  munan, alle +27 asteisessa hiekassa syntyy  vain koiraita, ja yli +30 asteisessa hiekassa vain naaraita. Optimaalilämpötilassa koiraita ja naaraita syntyy yhtä paljon. Myös vuokkokala voi tietyssä elinoloissa vaihtaa sukupuoltaan.

Käsitteitä:
Dominoiva alleeli: Ominaisuuden ilmenemiseen vaikuttava alleeli, jonka fenotyyppiä esiintyy yleensä kaikissa sukupolvissa, esimerkiksi ruskeasilmäisyys periytyy jälkeläisille dominoivana aina.
Resessiivinen alleeli: Resessiivisen alleelin aiheuttama fenotyyppi voi olla piilevänä useidenkin sukupolvien ajan, sillä jotta tietty ominaisuus voi periytyä, jälkeläisen tulee saada se molemmilta vanhemmilta.

Sukupuun avulla voidaan määrittää periytyykö ominaisuus:
-resessiivisenä autosomissa (jokin muu kromosomi kuin sukupuolikromosomi)
-dominoivana autosomissa
-resessiivisenä X- kromosomissa
-dominoivana X-kromosomissa
vai
-Y-kromosomissa

POIKKEUKSIA

 

Koiraat syntyvät neitseellisesti hedelmöittymättömistä munasoluista. Naaraat syntyvät normaalisti hedelmöittyneestä munasolusta. 

Naaraat tyyppiä XX,koirailta puuttuu toinen sukupuolikromosomi. Koiras tuottaa kahdenlaisia siittiöitä, ja sukupuoli määräytyy siis sikiön mukaan.

Naaraat tyyppiä XY, koiraat XX. Tällöin naaraan sukusolu määrää sukupuolen.

Tehtävä 1. a)Miten lintujen sukupuoli määräytyy? Sukupuoli määräytyy naaraan sukusolusta.

b) Kanojen valkea väri aiheutuu X-kromosomissa sijaitsevasta resessiivisestä alleelista. Vastaava dominoiva alleeli aiheuttaa kirjavan värin. Minkälaisia ovat kirjavan kanan ja valkoisen kukon jälkeläiset? 

valkoinen resessiivinen Xv

kirjava dominoiva XV

P-polvi:  naaras 76+XYv      x        koiras 76+ XX

ss: XV,  Y                          Xv

F1: XVXv                        YXv

1 kirjava naaras, yksi valkea uros, eli poikasia syntyy suhteessa 1:1

9. Geeni vaikuttaa ominaisuuksiin eri tavoin

- Jälkelaiset perivät vanhemmiltaan ominaisuuskia ja piirteitä geenien avulla. Geenien erilaiset yhdistelmät vaikuttavat samanlaisuuteen ja erilaisuuteen ympärillämme. Sivullisessa lisääntymisessä geenit siirtyvät siittiön ja munasolun kromosomien mukana vanhemmilta jälkeläisille, Geenit vaikuttvat jälkeläisen kehittymiseen ainutlaatuiseksi yksilöksi tuoden kuitenkin mukanaan perinnöllisyyksiä. 

-Kromosomeissa geenit sijaitsevat omalla kohadallaan kaksoisjuosteessa. Tätä geenin paikkaa kutsutaan lokukseksi

- Genotyyppi eli jälkeläisen perimä saa alkunsa, kun hedelmöityksessä sukusolujen tumat yhtyvät ja saavat vanhemmiltaan suuren joukon geenejä.

-Ominaisuudet ovat geenien ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutusta.

- Alleelipareista vain toinen on sukusolussa 

Käsitteitä: Laki-Sääntö jälkelaisen yhdenmukaisuudesta, Risteyttäessä keskenään 2 tietyn geenin suhteen homotsygoottista yksilöä,kaikki  f1-polven yksilöt ovat keskenään tämän ominaisuuden suhteen samanlaisia. 
 Laki- erkanemissääntö Risteyttäessä keskenään 2 tietyn geenin suhteen heterotsygoottista yksilöä, jälkeläisissä ilmenevat molemmat ominaisuudet tietyissä lukusuhteissa.
Laki-sääntö vapaasta yhdistymisestä meioosissa Eri kromosomeissa sijaitsevien geenien alleeleista tulee meioosissa sukusoluihin sattumanvaraisesti kaikkia mahdollisia yhdistelmiä.


                                             
Hevosen karvan väri muodostuu mustasta ja punaisesta väriaineesta.Näiden väri aineiden määrää ohjaa yksi alleelipari jonka alleelityypit ovat Vk ja Vp. Jos hevosella on alleeli Vk vain yksinkertaisena,se on voikon värinen (Vk Vp), koska punainen väriaine on vaalentunut kellertäväksi.
Sama alleeli kaksinkertaisena vähentää puolestaan molempien väriaineiden tuotantoa ja hevonen on silloin kerman värinen (VkVk),Hevoselta, joka on väriltään punaruskea rautias (VpVp)
puuttuu tämä väriaineen tuotantoa vähentavä alleeli kokonaan. 

8. Geenit siirtyvät sukusoluissa vanhemmilta jälkeläisille

Tärkeimmät asiat meioosista eli sukusolujen tumanjakautumisesta:

-ihmisellä on 46 kromosomia, ja tumallisessa solussa on aina kaksi niinsanottua vastinkromosomia(diploidiset kromosomistot) jotka ovat täysin identtisiä keskenään, ainoastaan sukusoluissa(haploiddiset kromosomistot) on 23 kromosomia, jotka on peritty vanhemmilta

-meioosin tarkoituksena on puolittaa diploidinen kromosomisto ja tuottaa haploidisia sukusoluja

-munasoluun ja siittiöön jää vain toinen emoyksilön vastinkromosomista

-9 vaihetta

-voi tulla myös häiriöitä, esim. Down-syndrooma

https://www.youtube.com/watch?v=nMEyeKQClqI

Englanninkielinen opetusvideo meioosista ja sen vaiheista

Käsitteitä

Meioosin vähennysjako: vähennysjaossa kromosomiluku puolittuu ja sen tuloksena syntyy kaksi haploidista solua

Meioosin tasausjako: tuma jakaantuu uudelleen, ja tässä vaiheessa jo kahdentuneiden kromosomien sisarkromatidit erkaantuvat toisistaan. Tasausjaon tuloksena jokaisesta sukusolun emosolusta syntyy neljä uutta sukusolua. Munasoluja ihmisellä se tuottaa kuitenkin vain yhden, siitiöitä neljä.

Down-syndrooma johtuu kromosomimutaatiosta. Siinä henkilöllä on 47 kromosomia, sillä 21 kromosomia on kolmena kappaleena. Down henkilö on yleensä jälkeenjäänyt, pienikasvuinen, pyöreäkasvoinen ja vinosilmäinen, sillä ylimääräinen kromosomi johtaa kehitysvammaisuuteen jollakin tasolla. Suunnilleen 30 prosenttia downiin johtavista tekijöistä ovat virheelliset siitiöt.

7. Solut lisääntyvät jakautumalla

Tärkeimpiä asioita:
- Solusyklissä vaihtelevat jakautumisvaiheet ja niiden väliin jäävät välivaiheet, joista välivaihe on aktiivisinta aikaa

-Välivaiheen aikana DNA kahdentuu tumassa.

-Välivaiheessa DNA on ohuena kromatiinirihmana ja siitä valmistuu kopio ennen uutta jakautumista, sillä jakaantumisessa geneettisen informaation tulee säilyä muuttumattomana, kun se siirtyy uusiin soluihin. 

-DNA kahdentuu yhtä aikaa monesta kohtaa. Alkuperäisen juosteen viereen syntyy uusi juoste ja ne liittyvät lopulta yhteen. Syntyy siis kaksi täysin identtistä DNA-kaksoisjuostetta.

Kirjan tehtävä ja käsitteiden selitys 1. Kirjoita mitoosin vaiheista pääasiat:
a)välivaihe
b)esivaihe
c)keskivaihe
d)jälkivaihe
e)loppuvaihe




a)Selitetty jo edellä (DNA kahdentuu tumassa)



b)profaasissa tumassa kromatiinirihmat pakkautuvat kromosomeiksi, kromosomit ovat kahdentuneet ja sisarkromatidit ovat kiinni toisissaan. Solulimassa muodostuu tumasukkula. Tumakotelo häviää lopulta



c)metafaasissa sukkularihmat kiinnittyy kromosomeihin(tumakoteloa ei enää ole). Kromosomit ovat pakkautuneet tiukasti, kromosomit liukuu solun keskelle ja asettuvat riviin




d)anafaasissa sisarkromatidit irtoavat toisistaan, molemmissa puoliskoissa on perintöaines. Tytärkromosomit liukuvat solun vastakkaisille puolille.




e) telofaasissa tumakotelo alkaa muodostua, tumasukkula alkaa hävitä. Kromosomit aukeavat kromosomirihmaksi ja katoavat näkyvistä. Lopputuloksena kaksi perimältään  samanlaista tumaa, ja solulima jakautuu näiden syntyneiden tumien ympärille.

6. Solut ovat toimivia kokonaisuuksia

Tärkeimpiä pointteja

-Solut muodostavat kudoksia ja solukoita

-Monisoluisten eliöiden solut toimivat yhteistyössä keskenään

-Solut viestivät kemiallisesti toistensa välillä (esim. hormonit)

Käsitteitä

Solulimakalvosto: Solulimakalvosto on eläinsolussa, siellä valmistetaan ja muokataan proteiineja ja rasvoja, osallistuu myös aineiden kuljetukseen

Soluseinä: soluseinä on kasvisolulla ja se rakentuu pääosin selluloosasta ja kitiinistä

Solunesterakkula: on kasvisolulla. Se varastoi nestettä (pitää yllä nestejännitystä), jätteitä ja paljon muita aineita. Voidaan kutsua myös nimellä vakuoli.

Eläinsolun rakenne

Kasvisolun rakenne

Kirjan tehtävä 1. a) mitkä seuraavista solurakenteista esiintyvät vain kasvisolussa: tumajyvänen, vakuoli, viherhiukkanen, solukalvo, tärkkelysjyvänen, soluseinä, kromosomit, tumakotelo

b)eläinsolussa: mitokondrio, golgin laite, kromosomit, tumakotelo, ribosomi

c)sekä kasvi, että eläinsolussa: kaikki paitsi glykogeenijyvänen

http://www.hs.fi/tiede/a1452484487729

"Tutkimus- ihmisellä on omia soluja melkein yhtä paljon kuin bakteereja"

5. Entsyymit pilkkovat ja rakentavat molekyylejä

-Entsyymit ovat proteiineja
-Aineenvaihdunnassa on kahta erilaista reaktiota: anabolista eli rakentavaa esim. tärkkelyksen muodostaminen ja katabolista hajottavaa esim. soluhengitys
-Entsyymit nopeuttavat solujen kemiallisia reaktioita, mikä on myös solun elinehto. Katalyytit: reaktiota nopeuttavia aineita
-Soluissa tarvitaan tuhansia entsyymejä, sillä jokaisella entsyymillä on oma substraatti, jota se katalysoi
-Jotkin entsyymit ovat toimintakykyisiä vasta, kun niihin on liittynyt erillinen osa eli kofaktori. Niiden tehtävä on muuttaa entsyymin aktiivinen kohta substraatilla sopivaksi.
VRT. B-vitamiini tai laktoosi-intoleranssi häiriönä

Käytännön elämässä esimerkiksi lihan kypsyminen tapahtuu seuraavasti; uunissa korkea lämpötila hajottaa lihan proteiinien väliset sidokset. Proteiinien kolmiulotteinen rakenne aukeaa ja aminohappoketju suoristuu, jolloin proteiini "kuolee" ja on toimintakyvytön. Tätä kutsutaan proteiinin denaturoimiseksi.

Käsite substraatti=substraatti on entsyymiin reagoiva aine
kofaktori= on entsyymin jokin muu kuin proteiinimolekyyli. Esim. metalli-ioni tai orgaaninen molekyyli esimerkiksi jokin vitamiini.




Mitkä asiat voivat vaikuttaa entsyymireaktioon?
 Lämpötila. Ihmisellä optimilämpötila entsyymeille on +37 , eli korkea kuume vaikuttaa niiden toimintakyktyyn. 
Myös pH arvo vaikuttaa. Liian happamassa ympäristössä mahaan joutuneiden mikrobien entsyymit eivät voi toimia. Silloin ne tuhoutuvat, koska niiden kemialliset reaktiot eivät voi tapahtua ilman entsyymejä.

Tehtävä 1. Miten solu valmistaa entsyymejä? selitä entsyymien rakenne, tehtävät ja toiminta solussa.
 Entsyymit valmistuvat solun proteiinisynteesissä (ed. postaus), jossa solun tuman geenit ohjaavat entsyymien valmistusta. Entsyymin rakenne koostuu pääosin proteiiniosasta. Lisäksi entsyymissä voi olla jokin muu molekyyliosa eli kofaktori, kuten esimerkiksi joku metalli-ioni. Entsyymin tehtävänä on nopeuttaa solujen kemiallisia reaktioita ja vapauttaa samalla solun tarvitsemia aineita nopeasti käyttöön. Reaktioita voi olla kahdenlaisia: anabolisia ja katabolisia. Kuva yllä.

4. Geenit ohjaavat proteiinien rakentumista

-Keskeisimpiä molekyylejä solun toiminnan kannalta ovat proteiinit
-Proteiinit koostuvat aminohapoista.Aminohappo koostuu hiili,happi,vety,typpi- ja rikkiatomeista.
-Tuman rakenne

 -Soluissa on kahta erilaista nukleiinihappoa. DNA sisältää yksilön perimäaineksen joka on saatu vanhemmilta. RNA(ribonukleiinihappo) siirtää DNA:n sisältämä informaatio solulimaan, jossa DNA:n ohjeiden mukaan valmistetaan niitä proteiineja, joita solu tarvitsee.

-Proteiineja tarvitaan lihasten rakentamiseen, entsyymeiksi ja hormoneiksi.

-Proteiinit syntyvät proteiinisynteesissä,mikä tapahtuu solulimassa pienten soluelimien eli ribosomien pinnalla DNA:n ohjeiden mukaisesti.

Geeni: DNA- molekyylin toiminnallisia jaksoja. Geenissä on ohje, jonka perusteella voi muodostua useiden vaiheiden jälkeen aminohapon mittainen ketju, josta rakentuu tietty proteiini. Geenissä on myös säätelyosa, joka ohjaa geenin toimintaa.

https://www.youtube.com/watch?v=5MfSYnItYvg

Video transkriptiosta eli RNA-lähetin synnystä 

Emästaulukkoa luetaan vasemmalta ylös, jonka jälkeen katsotaan kirjainten mukaan oikealta oikea aminohappoketju. Esim. ACA on proliini. Aminohappo vastaa DNA:n koodaavaa juostetta. 

-Proteiini on aluksi vain aminohappoketju. Siitä tulee toimiva proteiini vasta silloin, kun se saa kolmiulotteisen rakenteen. Rakenteeseen vaikuttaa aminohappojärjestys.

Golgin laite: koostuu kalvopusseista ja pienistä rakkuloista. Se on soluelin, joka toimii proteiinien muokkauspaikkana eli jossa lisätään esimerkiksi hiilihydraatteja.

Proteiinien erilaisia rakenteita

Tehtävä 1. a) Merkitse emäkset paikalleen DNA:han.: A-T, G-C, C-G, C-G, T-A, T-A, C-G, G-C, G-C, C-G, A-T, T-A

b) DNA on kemialliselta rakenteeltaan erikoinen. Sen ominaisuuksia ovat esimerkiksi informaation omistaminen, kopioiden valmistusominaisuus ja informaation muutoskyky.

c) Sama geneettinen koodi kertoo evoluutiosta sen, että kaikilla eliöillä on samanlainen DNA:n kieli. Se on samanlainen niin ei-tumallisilla kuin tumallisillakin, kuten myös kasveilla ja eläimillä. Se kertoo kaiken elollisen yhteisestä alkuperästä.

Dna:n rakenne on kuin kierteelle menneet tikapuut. Pystypuut ovat sokeri- ja fosfaattiosaa. Poikkipuolat taas muodostuvat neljästä eri emäsosasta. A=adeniini, G=guaniini C=sytosiini ja T=tymiini

3. Solu ottaa ja poistaa aineita

Tärkeimpiä asioita:

-Solukalvo toimii solun porttina ja suojana: se huolehtii, että aineet pääsevät solun sisään ja sieltä ulos oikealla tavalla (valikoivasti puoliläpäisevä kalvo)

-Eliöiden tyypillisimmät lipidit eli rasva-aineet ovat fosfolipidit, triglyseridit, steroidit ja karotenoidit. 

-Aineiden passiivinen kuljetus solukalvon läpi: aine kulkeutuu suuremman pitoisuuden puolelta pienemmän pitoisuuden puolelle, ja tapahtumaan ei tarvita energiaa

-Aineiden aktiivinen kuljetus solukalvon läpi: aineiden siirto tapahtuu kuljettajaproteiinien avulla myös pienemmän pitoisuuden puolelta suuremman pitoisuuden puolelle, tarvitaan energiaa

Osmoosi: Liuottimen eli soluissa veden siirtymistä puoliläpäisevän solukalvon läpi. Vesi siirtyy aina laimeammasta väkevämpään liuokseen. Tällöin kahden eri väkevyisen ympäristön väkevyyserot tasoittuvat.

Välttämättä aina kasvin nuutuminen ei johdu veden puutteesta. Jos kasvia esimerkiksi lannoitetaan liikaa, juuren ulkopuolella on väkevämpi liuos kuin solukalvon sisällä. Vesi siirtyy solusta pois laimentamaan väkevää liuosta, nestejännitys katoaa ja kasvisolun sisältö kutistuu, jolloin kasvi näyttää nuutuneelta. Tätä ilmiötä kutsutaan plasmolyysiksi.

Tehtävä 3. mitä tapahtuu punasolulle, kun se laitetaan

a) tislattuun veteen: vettä pääsee punasoluun ja se pullistuu suuremmaksi.

b) 0,9 prosenttiseen natriumkloridiliuokseen: pitoisuus pysyy samana, sillä fysiologisessa suolaliuoksessa pitoisuus on sama kuin solun sisällä. Vettä siirtyy sisään ja ulos saman verran.

c) 3,5 prosenttiseen natriumkloridiliuokseen: Pitoisuus solun ulkopuolella on suurempi kuin sisällä. Vettä siirtyy sisältä ulos, ja solu kutistuu.

 Aktiivinen kuljetus solukalvon läpi

Diffuusio 

2. Solun toiminta tarvitsee energiaa

Tärkeimpiä asioita:

Fotosynteesi:
-Kaikkien solujen tarvitsema energia muuntuu soluille sopivaan muotoon monivaiheisissa kemiallisissa reaktioissa 
-Yhteyttäminen voi tapahtua kahdella tavalla: foto(valoreaktiot)-ja kemosynteesissä (pimeäreaktiot)
-Fotosynteesin reaktioyhtälö on 6CO2+ 6 H2O ---> C6H12O6 + 6 O2
-Huulisolumekanismi: lehtien alapinnalla sijaitsevat pienet huulisolut toimivat omalla tavallaan.  Kun huulisoluihin siirtyy vettä ympäröivistä soluista, ne turpoaa ja ilmarako aukeaa. Veden puutteesta ne sulkeutuvat.

Hiilihydraatit
-Kasvi tarvitsee glukoosia energianlähteenä mm. kasvuun. Ylimääräiseksi jäänyt glukoosi muuttuu tärkkelykseksi ja se varastoituu esimerkiksi kasvin runkoon tai hedelmiin.
-Glukoosi on solujen tavallisin energianlähde.

ATP(adenosiinitrifosfaatti) purkautuu --> energiaa vapautuu solujen käyttöön, jolloin ATP:stä tulee ADP:tä(adenosiinidifosfaatti). Jos kaksi sidosta purkautuu ---> AMP (adenosiinimonofosfaatti). ATP on energian välittäjä, ja solut käyttävät vain ATP muodossa olevaa energiaa.


Tärkeä käsite:
Alkoholikäyminen: esimerkiksi leipätaikinan sisällä ei ole riittävästi happea ja sokerit hajoavat, joka aiheuttaa alkoholikäymistä. Alkoholikäyminen tapahtuu solujen sisällä. Käymisen tuloksena syntyy yhdisteitä eli käymistuotteita  joita solu erittää ympäristöönsä.

 Kesällä puun lehtien vihreys ja syksyn ruska aika selittyvät viherhiukkasilla. Kaikissa lehdtien yhteyttämiskalvostoissa on yhteyttämisväriaineita, joista tärkein on lehtivihreä eli klorofylli. Sen lisäksi lehdessä on myös esimerkiksi keltaisia, punaisia ja oransseja yhteyttämisväriaineita, mutta kesällä ne peittyvät vihreän alle. Kun syksyllä puut alkavat varastoida lehtivihreää tulevaa kevättä varten, muut värit tulevat esille lehdissä.



http://slideplayer.biz/slide/5878857/
yhteyttäminen pääpiirteittäin


Tehtävä kirjasta
1 korjaa väittämät
a) Väärin. Soluhengitystä tapahtuu kaikissa soluissa
b) Väärin. Soluhengitystä tapahtuu kasvisolussa koko ajan
c)Totta
e)Väärin. Sokerit hajoavat alkoholikäymisessä.
f) Oikein
g) Väärin. Maitohappokäymisen lopputuotteena syntyy maitohappoa.
h) Oikein
i)Väärin. Fotosynteesin lähtöaineita ovat vesi ja hiilidioksidi.
j) Oikein.

1. Eliöt rakentuvat soluista

Tärkeimmät asiat
-Kaikki eliöt koostuvat soluista
-Solujen ikä on noin muutama tunti-kymmeniä vuosia
-Solut jaetaan esitumallisiin (bakteerit ja arkit) ja tumallisiin (eläimet, kasvit, sienet)
-Solut ovat niin sanotusti kemiallisia "tehtaita"
-Vesi on solujen tärkein yhdiste, se on tärkeä lämmön ja muodon säätelijä ja kuljettaja.

Käsite
tumallinen solu= kooltaan noin 10-100um, tumallisten solujen kromosomeja ympäröi tumakotelo. Muita rakenneosasia eläinsolussa ovat lymosomi, solulima, keskusjyvänen, solulimakalvosto, tuma, robosomi, golgin laite sekä mitokondrio. Nämä monimutkaiset rakenteet erottavat tumallisen solun esimerkiksi esitumallisesta solusta, jossa on vain vähän soluelimiä.

kysymyksiä jota aihe herätti
1.Montako solua ihmisessä on?
2.Montako erilaista solua ihmisessä on?
3.Kun solu kuolee, mitä sen jälkeen tapahtuu ja syntyykö tilalle uusia soluja?

vastaukset netistä
1.noin 100 biljoonaa
2.Jokainen kehon osa (hiukset, sisäelimet, iho) koostuu omista solukudoksista.
3.Solu kuolee ja se katoaa lopullisesti. uusia soluja syntyy jakaantumalla, mutta esimerkiksi hermosoluja ei synny uusia helposti.


https://www.youtube.com/watch?v=1Z9pqST72is 
Hyvä englanninkielinen opetusvideo solusta, jossa tekstit suomeksi. Tutustutaan solun rakenteeseen perusteellisesti.